Sairastelua ja Tuunausta

Pari viikkoa on mennyt taasen kuin siivillä. Juhannusviikon vietin Niilon kanssa lastenklinikan infekto-osastolla, Adenovirus, ripulin ja oksennuksen tiimoilta sekä jälleen virtsatie-infektio.
Lauantaiyönä sisään ja seuraavana lauantaina ulos, pitkä reissu siis.

Muutoinkin aika on vierähtänyt kaikenlaisten touhuilujen merkeissä 1-vee juhlat lähestyy samoin kertaalleen peruttu kastejuhla odottaa edelleen juhlimista. Kastehan on annettu 4 päivän ikäisenä, mutta kummeille ja meille vanhemmillekkin juhlan järjestäminen on tärkeää, siitä kummeudesta tulee "virallista"
Pihaa on laitettu kuntoon ja sisätilojakin koitettu viimeistellä, eteisen kaappi on jo koottu, nyt kun vielä seinä saadaan korjattua niin hieno siitä tulee.

Ostin joskus reilu vuosi sitten IKEA:sta valkoisen ihan simppelin "katoksen" sänkyyn, sellaisen valkoisen hyttysverkon.....ruma kuin mikä sellaisenaan, vaan minumpa kaapista löytyi perhosia ja "timantteja" ja tuunasin sen mieleiseksi. Vanhempi tyttäristä meni leikkihuoneen "sängylle" makaamaan, katseli ylös ja tuumasi, äiti ihania perhosia, minä voin melkein kuulla lintujen laulavan !  Silloin tiesin onnistuneeni.
Minun kamerallani ei saa hyviä kuvia tuunauksesta ja se näyttää oikeasti todella kauniilta......

Seuraava tuunaus onkin sitten keittiön pöytä, lähes 3 metrinen ruokapöytä saa tällä viikolla lasikannen päällensä, se mitä sille sitten tapahtuu onkin vielä salaisuus.......

9,2 metriä viirinauhaa

Niilo Papaniitin juhlat lähenevät, toivon tietysti lämmintä säätä, aurinkoa sekä taivaalle että sydämiin. Jos keli sallii nämä viirit levitetään terassin reunaan toivottamaan vieraat tervetulleeksi, jos tihuttaa vettä laitan ne yläkerran kaiteeseen !!!

Seuraavaksi minä haluan Tildata !!!!

Annika
  xxx

Mini Me !

Pieni ja pippurinen mini me, saapuu makuuhuoneen ovesta aamulla puoli kuusi, hyppää äidin mahan päälle ja huutaa,
äiti minä haluan nuuttoa ja nukuttia, sitten se pieni ja pippurinen katoaa nurkan taakse ja äidillä on jo kiire, sillä maitopurkki on nurin lattialla !

Se pieni mutta pippurinen mini me kiipeää lipaston päälle, näyttää kieltään ja huutaa,
Äiti kato kun minä olen nuhma, haluan ulos läähylle.
Sitten se pieni mutta pippurinen hyppää alas ja mennä viipottaa ovesta ulos, mennessään se pyytää koiran mukaansa !

Pieni mutta pippurinen mini me syö ja sotkee, kastiketta on enemmän maassa kuin suussa.
pieni ja pippurinen sanoo; Äiti tämä on niikus ei luokapöytä, käkättää ja virnistää.
Tättä on mulle ja tättä on koilalle, ja läts siellä on, kastike ja peruna noh, ainakin koiralla on mukavat oltavat.

Pieni mutta pippurinen mini me ei halua, että hampaita pestään ja vaipassa on väärä kuva.
pieni ja pippurinen haluaa tamanlaiten, kun titkolla.
Pieni mutta pippurinen ei halua omaan nänkyyn vaan äidin, se sanoo; kotka minä olen äitin tyttö ja lakattan äitiä !

Pieni mutta pippurinen saa sen minkä ansaitsee, ison halin, nuukon ja lupauksen että viikonloppuna sitten !

Olipas mukava viikonloppu

Saimme viikomloppuna aikaiseksi ihan hirmuisesti asioita, jotka ovat roikkuneet viikko, tai oikeastaan kuukausi tolkulla.

1 Saimme vihdoin asennettua siivoiskaapin ovet....remonttihan oli viime kesänä ja valmistui syyskuussa joten ei siinä kauaa mennytkään.

Toinen ikuisuuprojekti joka saatiin päätökseen olivat verhot. Keittiössä ja ruokailutilassa on vihdoin kaikissa kolmessa ikkunassa samanlaiset verhot ja juuri sellaise kuin pitääkin, vain verhotankojen päätynupit pitää vaihtaa !
Maisemaa ikkunasta ei voi kehua, talomme vasemmalla seinustalla noin 3 metrin päästä talosta nousee 10-13 metriä korkea kallio. Ajatuksena on puhdistaa sitä ja asentaa siihen kohdevaloja, jolloin pimeällä näkymä on dramaattinen !

Ruokailutilan seinälle kiinnitimme sisustustarran, joka löytyi myös wilhelmiinan kammarista, josta myös verhot ostettiin. Sama teksti korisaa myös ovikranssissamme olevaa sydäntä, sen tosin tajusin vasta eilen.

3. ikuisuuprojekti on ollut vanha meksikonmäntyinen olohuoneen pöytä, joka ei enää sopinut mihinkään sisustukseen, se on seurannut meitä vanhasta asunnostamme ja mieheni on "rakastanut" sitä niin paljon ettei sitä ole saanut laittaa pois. Ehdotin se tuunaamista ja siitä tuli aivan ihana, harmillista vain ettei se sovi edelleenkään oikein mihinkään. Täytyy sanoa, että hiomahiirellä ja hiomapaperilla, kuultomaalilla ja mustalla spraymaalilla saa ihmeitä aikaan.

Vietimme lauantaina myös naapurintytön 6-vuotis synttäreitä, lahjaksi vein laatikollisen askartelujuttuja, helmiä tarroja, painostanssin, erilaisia liimattavia koristeita kuten perhosia, kukkia ja prinsessoja. Mukana oli myös tyttömäinen kynä ja monta muuta mukavaa juttua. Paketistakin tuli kaunis.

Martan Peitto vol. 369

Tadaa, se on valmis, valmis,valmis,vaaaaaaaalllllmiiiiiiiiis !!!!!

Olen niin ylpeä itsestäni, työ ei ollut vaikea mutta tekeminen kesti silti pienen ikuisuuden !

Vähän sellainen huvikumpufiilis.....

Kankaathan on GG:n viime talven mallistosta. Aplikaatio kuvat on napattu meidän piparimuotti valikoimista. Vihreä pitsi on Tildaa, samoin kaikki nauhat, valkoinen pitsi on jostain laatikon kätköistä. Peiton tausta on pehmeää fleeceä Martan äidin pyynnöstä, peittoon ei voinut ommella nappeja tukehtumisvaaran vuoksi, joten päätin laittaa nauhat ja pitsit pitämään etu- ja takaosan kiinni toisissaan.

Peittohan on tehty pienelle Marttatytölle jonka tapasimme Niilon kanssa sairaalassa, Martta on pieni Noonan tyttö ja hän sekä hänen äitinsä ovat ihania valloittavia persoonia, jotka ovat pelastaneet monta hetkeä sairaalassa.

Monesti jaksaminen sairaan lapsen kanssa on todella pienestä kiinni, toisen ihmisen läsnäolo ja kannustavat sanat auttavat niin pitkälle ja paljon ettei sitä moni uskokkaan. Tämä peitto on tavallaa minun kiitokseni siitä ystävyydestä ja niistä hetkistä jonka olen Martalta ja Terhiltä saanut. Kiitos ja Iso halaus, nyt minulla on hyvä syy tulla teille kylään !

Niin ja tässä tarinassa on hauskatkin osansa, Martta ja Niilo jakoivat saman huoneen K6:lla pariin otteeseen, minusta on ollut hauska sattuma että NiiloVaarin (jonka mukaan Niilo on saanut nimensä) vaimon nimi oli Martta. Olemme naureskellee että siellä ne taas pötköttää Niilo ja Martta vierekkäin !

Kutsukortteja vol. 2

Meillähän meni edelliset kastejuhlat ns. ketuilleen sairastelun vuoksi, noh järjestämme pian uudet....kutsuissa lukee näin.

Tehtäisiinkö sellainen pikkuinen taika,
josko nyt ois viimein sen juhlan aika.
Joka viimeksi meni kovasti pieleen,
kun räkä tuli siskojen nenien viereen.
Nämä juhlat on kuitenkin niin iso juttu,
että kutsutaan paikalle jokainen tuttu.
Ja kun äiti kuitenkin kauheesti tuhlaa,
niin vietämme samalla toistakin juhlaa.

Pidämme samalla Niilon 1-vee kinkerit, näin pääsemme "helpommalla" eikä tarvitse siivota kuin kerran ; )

Tässä pikaotokset korteista, ne nimittäin sujahtivat kuoreen ja lähtivät mieheni mukaan niin nopsasti etten edes ehtinyt tekemään 35:ttä tarkistusta että kaikki kortit olivat varmasti oikein.......

Hitsit näiden tekemiseen paloi aikaa, ja arvaatt varmasti, ettei sitä ole 3 lapsen äidillä ollenkaan liikaa.....
Ihania tuli ihan mun näköisiä !! Kyllä kannatti !!

Annika
 xxx

Kesäääää !!!

Viikonlopun ilmat suosivat meitä, keli oli varsinkin sunnuntaina todella lämmin.

Kuten moni tietää, meillä on ollut jatkuva remontti tai laajennus päällä viimeiset 4-vuotta, piha on edelleen siis tekemättä ja pinta on hiekkaa ja isoa soraa.
Vedessä on silti ihana lotrata ja niimpä meillä on joka kesäinen ratkaisu ollut "uima-altaan" laittaminen terassille.
lauantaisen kauppareissun tuomisina oli uusi allas joka sitten elen viritettiin terassille. ( onneksi terassimme on yli 20 m2. )
Altaassa on myös noin metrin mittainen tai pitäiskö sanoa lyhyinen liukumäki joka on tyttöjen mielstä IHANAAAA !!!!!

Uikkarit oli pakko kiskoa päälle sillä liukumäki kanittaa jos sen pinta on kuiva ja neitien takamukset saivat "palovammoja" vinkvink niille jotka liukumäellisen altaan hankkivat ! 

Mukavaa oli koko porukalla, sillä myös äiti ja isi nauroivat tyttöjen touhua ihan maha kippuralla !!

Annika
  xxx

Ostoksilla !

Tilasin Muurlan sivuilta ihania emalisia muumimukeja, Haisuli pitää vielä hankkia ! Sitä saa tosin vasta kesäkuun alkupuolella.
Uusi Posliininen keräilymukikin on jo kaapissa !

Kuvat Muurla ja Arabia!

Olen jo myös kauan haaveillu OiOi:n hoitolaukusta, itseasiassa esikoisestani lähtien ja Aino syntyi 4,5 vuotta sitten, nyt sain laukun edullisesti ja en voisi olla tyytyväisempi siihen. Laukkuja saa ainakin Vekaravintistä ja nyt -30 % alella !!!!!

Aivan ihana eikös !!!


Niilo on voinut paremmin,en uskalla sanoa että hyvin, ettei vain mitään karmeaa taas tapahdu. 
Tila on vakaa ja poika syö nestemäisiä ruokia hienosti, kiinteät onkin sitten ihan toinen juttu.
Kamalaa yrittää syöttää pientä kun jokainen "klimppi" mikä kurkkuun menee saa aikaiseksi hirvittävän oksennusrefleksi. Periksi en anna, mutta en aio kyllä pakottaakkaan.
Jos ruokailun yhteydessä äiti tekee sirkusnumeroita jonglöörauksesta kuperkeikkoihin, tippuu sose lähes ilman ongelmia, tämä todistaa ongelman olevan siis lähinnä psyykkinen, tämän tyyppinen käyttäytyminen on hyvin yleinen lyhytsuoli potilaiden keskuudessa, olen kuullut että moni lapsi elää jopa 3-vuotiaaksi nestemäisellä ravinnolla. Ongelma liittyy myös jonkin verran keskosuuteen, mutta uskon suoliston olevan suurempi ongelma.
Vellin sekaankin olen yrittänyt laittaa soseita mutta ne jäävät juomatta.
( Niilohan syö erikoisjauheeseesta tehtyä velliä ) Kaloreita tulee melkein 1000 kcal/päivä joten energiaa hän saa riittävästi, tuostahan energiamäärästähän vain osa imeytyy.
Lisäksi Niilon ruokavaliossa on hirvittävä määrä erilaisia vitamiineja, hivenaineta ja suoloja.....
Sellaista siis meidän elämään tällähetkellä, kovameno on päällä jatkuvasti, tytötkin saavat aikaan harmaita hiuksia, sillä uhma on aikamoinen. Onneksi hyviä hetkiä on niin paljon enemmän.

last but not least, minä pääsin jälleen pääsykokeisiin. Nyt pitäisi vain kovasti yrittää lukea, mikä on 3 lapsen äidille aika hankalaa, lisäksi olen huomannut että oppiminen ei ole enää yhtä helppoa kuin 15 kesäisenä, joko muistissa tai oppimisessa on muutoksia.....tää on varmaan sitä ädeä !
Kovasti haluaisin sairaanhoitajaksi tahi ensihoitajaksi joten peukut pystyyn.....musta tulis oikeasti tosi hyvä !!!!

Pipo

Viime Viikolla posteljooni toi ihanan pipon NiiloPapaniitille, Kiitos Kaija !
Niilo tosin ehti sillä jo pyyhkiä naamansa, joten pipo piti pestä ennen kun sitä oli ehditty pitää kertaakaan. Arvatkaapa muistinko silittää.

Annika
  xxx

Oi Ihana Toukokuu !!

Äitienpäivä oli eilen, se oli elämäni paras äitienpäivä !!

Koko perhe oli koossa, vaikka vielä viime sunnuntai-keskiviikon makasin Niilon kanssa Lastenklinikan K1 osastolla.
Niilolla oli RS-virus ja muutama muukin ongelma siihen päälle.


Aamulla sain tietysti perinteen mukaan nukkua pitkään ( puoli 9 ) ja sain lahjan ja Ainon Pirkkomummon lauantaisella muuttoreissulla tekemän kortin. Isin kanssa olivat käyneet hakemassa Nomination sarjan rannekkeen johon voi sitten ostaa paloja aina kun äitiä haluaa ilahduttaa, näin ainakin toivon ;)



Aiemminblogissa kuvattu Marttatytön peitto on edelleen takaosaa vaille valmis, mistähän saisin sen tunnin sen tekemiseen.

Jotain pikkuista askarrusta olen saanut kuitenkin tehtyä.
Lapsille rahalippaat nyt ainakin.
Meillä on sellaisessa pankissa tili, ettei "possun" pohja kestä kolikkolatinkia, siispä ratkaisin ongelman tekemällä Niilon korvikemaitopurkeista jokaiselle oman purkin ja kanteen tein aukon kolikoille, kankaan sai valita itse. Isi valitsi äidin ehdottamista kankaista Niilon purkin peitteen.

Meillä on Touko-Kesäkuussa vaikka mitä, Ainon Emilian sekä serkku Sofian Nimpparit, Kaima-Ainon synttärit, on äitienpäivä, mieheni nimipäivä ja meidän hääpäivä, sekä mieheni synttäripäivä. Lisäksi juhlimme myös kummipoikamme siskon synttäreitä sekä naapurin tytön synttäreitä ! Lista on loputon ja varmasti unohdin jotain !

Kortteja saa siis tehdä ja lahjojakin saisi valmistaa, mutta tänävuonna taitaa olla pakko ostaa lahjat kaupasta. 2,5-vee 4,5-vee ja 10 kk lapset pitävät huolen siitä ettei äiti ehdi ommella tai askartaa kuten haluaisi.

Viime kesänä tein naapurin tytölle juuri ennen Niilon syntymää, tilkkupeiton joka oli yllättäen lahja nro.1 5- vuotiaan mielestä !

Tässäpä muutama kortin tekele. Nimpparikortit Ainolle ja Emilialla ovat Tildahahmokartongeista leikkelyitä ja yksinkertaisia sekä nopsia tehdä.
( vähän liiankin yksinkertaisia ) Korteissa on koiran kuvat koska tytöt ovat yhdessä tuumin päättäneet säästää ja ostaa meille sellaisen ihan pienen ciuhuhuuhaa koiran, niin pieni ei kuulemma maksa paljon.

Sade tytön synttärikortin sisältä löytyy Lindexin lahjakortti. Kortin paperikukat ovat Tildan uutta sarjaa.

Ihanaa ja aurinkoista viikkoa, nauttikaa lämmöstä !!

Annika
  xxx